Lauantailounaalle Nikolai Lehtlaan, joka sijaitsee aivan Pärnun keskustassa, pääkatu Ruutlin varrella. Nimensä mukaisesti ravintolan keittiö on venäläinen. Venäläisyys on tosin hieman karisemassa ruokalistalta, sillä pari kuukautta sitten siellä vielä ollut sakuskalautanen suolattuine läskeineen, hillosipuleineen ja etikkasilakoineen loisti nyt poissaolollaan. Kuvassa oleva suuri napostelulautanen oli kooltaan ja rakenteeltaan lähinnä vastaava, mutta kovasti on venäläinen keittiö tältä osin amerikoitumassa.
Itse söin pääruoaksi kermaisen lohikeiton, koska tiesin illallisravintolan tarjoavan tätä ravintolaa paremman seljankan. Pääruoaksi oli monta vaihtoehtoa ja yksi, jota ei kannattanut tilata. Opin sen edellisellä kerralla. Suomalaisessa mielessäni juustoleike on taiteltu lehtipihvi, jonka sisällä on tuorejuustoa, tai tavallista. Ei tässä keittiössä. Juustoleike oli pyöreä ja paksu leikkaus silkkaa juustoa, joka oli paneroitu korppujauhossa ja paistettu siten, että juusto oli pehmennyt, mutta ei juoksuttunut. Se oli maultaan ihan hyvää, mutta kun sellaisen latauksen syö juustoa, ei ruoansulatukseltaan paljoa eroa muumista. Vatsa täynnä vanua ja ulostusaukko umpeutumassa käytön vähyyteen. Siis valinnaksi Tsaarin ribsit, jotka olivat nimestään huolimatta porsaasta. Runsaassa barbeque kastikkeessa uitetut ja oikein mureaksi uunissa pitkään paahdetut. Hyvää, mutta ei erinomaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti