Ravikuninkaallinen Stroganoff

  

                 

Stroganoff löytyy monien Slaavilaisten ravintoloiden listoilta. Erittäin usein ne on nimetty jonkin 1800 – luvulla Venäjää hallinneen suurmiehen mukaan. Näin on erityisesti Venäjällä ja Baltiassa. Vastaavien nimien käyttö Suomessa tuntuisi oudolta. Minä käytin omassa versiossani naudan sijasta hevosen paistia, joten olkoon ruoka sitten Ravikuninkaallinen Stroganoff. Hevosenliha oli kotimaista, mutta tuskin kaviourilla kovin menestynyttä. Hevoset ovat kuitenkin usein ainakin jotain sukua suurkilpailujen voittajille, joten nimi voi olla jopa lähellä totuutta, tai sitten ei.

Idea syntyi, kun löysin Heinolan maatilatorilta myynnistä hyvän näköistä ja ihan edullista hevosen paahtopaistia. Nuukana miehenä ostin lihaa kuitenkin niin pienen palan, että siitä olisi paistamisen jälkeen ollut hankala leikata siivuja Cavallo Tonnatoon, joten ruokalistalle nousi Stroganoff.

Pitkään padassa haudutetut ruoat ovat kiitollisia valmistaa. Aika tasoittaa kokin pienet virheet ja lopputulos on usein hyvä. Nyt liha oli pitkään pöydällä lämpenemässä ennen leikkaamista. Pinta paloille otettiin runsaassa voissa kovalla lämmöllä, jonka jälkeen lisäsin sipulit ja vehnäjauhot. Tämän jälkeen pataan meni perinteisiä, tavallisia mausteita (mustapippuri, paprikajauhe ja suola). Lisäksi hillosipuleita, pikkupurkki tomaattipyreetä ja vettä, sekä hieman yli tunniksi hautumaan. Vähempikin olisi voinut riittää, mutta päätin käydä kaupungilla tässä välissä.

Perunat kiehumaan ja niiden lähes kypsyttyä Stroganoffin joukkoon pari pikkupurkkia smetanaa jakolme ruokalusikallista kurkkusalaattia.

Minun mielestä tämä oli parempaa, kuin ravintoloiden tarjoamat naudanpaistista tehdyt vertailuannokset. Hevosenliha on edelleen aliarvostettu ruoka, vaikka jopa hevosurheilun kattojärjestö Hippos taannoin kampanjoi teemalla syökää hevosta.