Nyt on wienerleikkeen tekeminen tehty helpoksi. Snelmannin setä on tuonut S - marketteihin ainakin minulle uuden tuotteen. Jos tämä on ollut markkinoilla pitkään, niin pahoittelut maalaisuudestani
Eli paketissa oli neljän euron hinnalla 7 wienerleikkeen puolikasta possun paistista koneella niin ohueksi leikattuna, että nuijiminen ei ollut tarpeen.
Muna rikki toiselle pikkulautaselle. Toiselle korppujauhoja, valkopippuria, suolaa ja paprikajauhetta. Paprikajauhe munien yhteydessä ei ollut hifistelyä, vaan sohlausta.
Pari minuuttia puoleltaan paistaen ja ruoka on valmis. Hassua, että huoltoasemaruokailuna tämä maksaa 10+ euroa, kun raaka-aine kulut ovat annosta kohti noin euron.
perjantai 27. tammikuuta 2017
keskiviikko 25. tammikuuta 2017
Kiuasmakkara
Mikään ei ole helpompaa, kuin makkaran lämmittäminen kiukaalla? Ehkä näin on niille, jotka homman ovat joskus oppineet. Sen jälkeen taito pysyy varmaan yllä harvallakin harjoittelulla. Minä en tätä taitoa ennen eilisiltaa hallinnut. Nyt, noin neljännellä yrittämisellä tuli onnistuminen
Pikkuisen nöyrempi olisi oppinut nopeammin. Saunalenkki on vanha, osin jo terveysintoilun myötä unohduksiin painuva perinneruoka. Kun sitä laittaa, pitää muistaa, mitä ihmisillä oli aiemmin enemmän - aikaa...
Eli pikkumakkara pakettiin puolisolle ja optimistisesti itselle pari.
Makkarat kiukaalle heti lämmittämisen alkuvaiheessa. Sen jälkeen annoin niiden olla kiukaalla koko noin tunnin kestäneen saunomisen ajan. Tiiviissä foliokääreessä ei haittaa, vaikka löylyvesi osuu pakettiin. Kypsymisaika oli siis noin 90 minuuttia.
Sen jälkeen makkara oli kauttaaltaan tasalämpöinen, siten että siinä on höyrymakkaran ja grillatun tuotteen parhaat puolet. Grillin hieman napakka kuori ja höyrymakkaran sisus. Sinapilla se silti täytyi haukkua.
Nyt tein löylylenkin puukiukaalla, mutta en näe mitään estettä, etteikö tämä onnistuisi myös sähkökiukaan kanssa. Tosin kypsymisen odottelu, eli itse saunominen on puulämmitteisen pesän kanssa paljon miellyttävämpää
Pikkuisen nöyrempi olisi oppinut nopeammin. Saunalenkki on vanha, osin jo terveysintoilun myötä unohduksiin painuva perinneruoka. Kun sitä laittaa, pitää muistaa, mitä ihmisillä oli aiemmin enemmän - aikaa...
Eli pikkumakkara pakettiin puolisolle ja optimistisesti itselle pari.
Makkarat kiukaalle heti lämmittämisen alkuvaiheessa. Sen jälkeen annoin niiden olla kiukaalla koko noin tunnin kestäneen saunomisen ajan. Tiiviissä foliokääreessä ei haittaa, vaikka löylyvesi osuu pakettiin. Kypsymisaika oli siis noin 90 minuuttia.
Sen jälkeen makkara oli kauttaaltaan tasalämpöinen, siten että siinä on höyrymakkaran ja grillatun tuotteen parhaat puolet. Grillin hieman napakka kuori ja höyrymakkaran sisus. Sinapilla se silti täytyi haukkua.
Nyt tein löylylenkin puukiukaalla, mutta en näe mitään estettä, etteikö tämä onnistuisi myös sähkökiukaan kanssa. Tosin kypsymisen odottelu, eli itse saunominen on puulämmitteisen pesän kanssa paljon miellyttävämpää
tiistai 24. tammikuuta 2017
Modifioitu pika - karjalanpaisti
No joo. Älä yritä tätä kotona - äläkä ainakaan paremmissa puitteissa.
Eli eilen ruokakaupassa karjalanpaistilihat huusivat minulle Lidlin tiskillä. Pitihän ne ostaa, kun näköpiirissä oli hyvää aikaa hauduttaa maistuva illallinen. Jäi tekemättä. Tänään teki mieli lounasta ja jääkaapissa oli vain eilisen lihapaketti.
Voisihan se onnistua. Lihakimpaleet veitsellä 4 - 6 osaan, jotta ne saa pikakypsytetyksi. Sipulia sekaan ja lihaliemikuutio.
Positiivinen puoli on, että perunoiden kanssa ei voi epäonnistua. Arjen luksusta on puikulaperunat, joita nykyään saa onneksi koko maasta. Ei halvalla, mutta vaikka perunasta maksaa 200% hinnan, niin vuosikulu pysyy kohtuullisena.
Pikaruskistuksen jälkeen otin lihat ja sipulit pannusta. Lisäsin voita ja vehnäjauhoja. Eihän oikeaa karjalanpaistia suurusteta, mutta nyt haudutus kestää puolen yön sijaan vartin, niin jostakin makua on saatava - miksei siis paistetusta vehnäjauhosta.
Muuten en mausteilla kikkaillut, mutta tippa punaviiniä täytyy sopia tähän kastikkeeseen. Tämä ratkaisu oli onnistunut
Reilussa vartissa valmista. Mikä siis meni pieleen?
Perunat olivat hyviä. Kastike maistui hyvälle - oikeastaan tosi hyvälle. Myös lihan maku oli hyvä. Mutta liha oli kuitenkin edelleen karjalanpaisti - lihaa. Vaikka sen pilkkoi, niin osa siitä on kiinni tiukassa rasvassa. Nämä ovat niitä karjalanpaistin parhaita paloja, mutta pikakypsytyksellä ne jäävät koviksi kimpaleiksi.
Eli karjalanpaisti - lihoista saa tehtyä hyvänmakuista nopeasti. Samalla toimintamallilla saa kuitenkin hyvää myös jauhelihasta, kaslerista, naudanpaistista ja porsaan ulko -tai sisäfileestä. Näitä käyttämällä koko kokonaisuus sulaa suuhun. Nyt osa sattumista vaati aktiivista pureskelua.
Eli seuraavan kerran, kun ostan karjalanpaistilihoja, niin varmistan, että minulla on aikaa niitä haudutella. Tehkää ihmiset samoin. Hyvää lihaa on tyhmä käyttää sinnepäin erinomaiseen ruokaan...
Eli eilen ruokakaupassa karjalanpaistilihat huusivat minulle Lidlin tiskillä. Pitihän ne ostaa, kun näköpiirissä oli hyvää aikaa hauduttaa maistuva illallinen. Jäi tekemättä. Tänään teki mieli lounasta ja jääkaapissa oli vain eilisen lihapaketti.
Voisihan se onnistua. Lihakimpaleet veitsellä 4 - 6 osaan, jotta ne saa pikakypsytetyksi. Sipulia sekaan ja lihaliemikuutio.
Positiivinen puoli on, että perunoiden kanssa ei voi epäonnistua. Arjen luksusta on puikulaperunat, joita nykyään saa onneksi koko maasta. Ei halvalla, mutta vaikka perunasta maksaa 200% hinnan, niin vuosikulu pysyy kohtuullisena.
Pikaruskistuksen jälkeen otin lihat ja sipulit pannusta. Lisäsin voita ja vehnäjauhoja. Eihän oikeaa karjalanpaistia suurusteta, mutta nyt haudutus kestää puolen yön sijaan vartin, niin jostakin makua on saatava - miksei siis paistetusta vehnäjauhosta.
Muuten en mausteilla kikkaillut, mutta tippa punaviiniä täytyy sopia tähän kastikkeeseen. Tämä ratkaisu oli onnistunut
Reilussa vartissa valmista. Mikä siis meni pieleen?
Perunat olivat hyviä. Kastike maistui hyvälle - oikeastaan tosi hyvälle. Myös lihan maku oli hyvä. Mutta liha oli kuitenkin edelleen karjalanpaisti - lihaa. Vaikka sen pilkkoi, niin osa siitä on kiinni tiukassa rasvassa. Nämä ovat niitä karjalanpaistin parhaita paloja, mutta pikakypsytyksellä ne jäävät koviksi kimpaleiksi.
Eli karjalanpaisti - lihoista saa tehtyä hyvänmakuista nopeasti. Samalla toimintamallilla saa kuitenkin hyvää myös jauhelihasta, kaslerista, naudanpaistista ja porsaan ulko -tai sisäfileestä. Näitä käyttämällä koko kokonaisuus sulaa suuhun. Nyt osa sattumista vaati aktiivista pureskelua.
Eli seuraavan kerran, kun ostan karjalanpaistilihoja, niin varmistan, että minulla on aikaa niitä haudutella. Tehkää ihmiset samoin. Hyvää lihaa on tyhmä käyttää sinnepäin erinomaiseen ruokaan...
sunnuntai 22. tammikuuta 2017
Ravintola Mamma Maria - Lahti
Suomen paras italialainen ravintola löytyy meiltä Lahdesta. Huomasin viikko sitten, siellä käydessäni, että en ole vielä kertaakaan kirjoittanut Mamma Mariasta.
En tiedä, miten pitkään ravintola on torin kupeella toiminut. Muutin kaupunkiin kymmenen vuotta sitten. Ravintola toimi jo silloin. Kävin ensimmäiset kerrat lounasaikaan ja tilasin lihaa. Virhe. Ravintolassa on hyvät pitsat ja erinomaiset pastat. Rakastumiseni ei siis tapahtunut ensi silmäyksellä. Lisäksi olin alussa harmistunut palvelun ajoittaisesta hitaudesta, sekä satunnaisista sohlauksista tilauksien vastaanotossa.¨Nyt olen tottunut ravintolan toimintatapaan ja nautin siitä.
Tällä kertaa nautiskelijoita oli koko autolasti, sillä kävimme sunnuntaipäivällisellä puolisoni ja 8 - 14 vuotiaiden lasten kanssa. Lapsista nuorimmat tilasivat lasten listalta. Vanhimmat jaksoivat isot, aikuisten annokset. Sopivaa valikoimaa olisi ollut molemmissa. Listoja tutkittiin silti hartaudella.
Alkuun ravintola tarjoilee pienen salaatin talon omalla, maistuvalla kastikkeella, sekä runsaassa oliiviöljyssä paistetulla leivällä.
Pääruoaksi nautin San Pellegrinoa ja pinaattista katkarapurisottoa. Ei ehkä kaikkein onnistunein valinta, mutta kuitenkin hyvää.
Hyvästä ruoasta huolimatta parasta ravintolassa on persoonallisen henkilökunnan luoma hyvä tunnelma. Antavat toki ruokarauhan, mutta jaksavat ottaa kontaktia lapsiin ja huolehtivat kaikkien viihtymisestä.
Jälkkärijätskeistä ei ole kuvaa. Ne kuitenkin olivat Mamma Marian omaa tuotantoa ja hyviä.
En tiedä, miten pitkään ravintola on torin kupeella toiminut. Muutin kaupunkiin kymmenen vuotta sitten. Ravintola toimi jo silloin. Kävin ensimmäiset kerrat lounasaikaan ja tilasin lihaa. Virhe. Ravintolassa on hyvät pitsat ja erinomaiset pastat. Rakastumiseni ei siis tapahtunut ensi silmäyksellä. Lisäksi olin alussa harmistunut palvelun ajoittaisesta hitaudesta, sekä satunnaisista sohlauksista tilauksien vastaanotossa.¨Nyt olen tottunut ravintolan toimintatapaan ja nautin siitä.
Tällä kertaa nautiskelijoita oli koko autolasti, sillä kävimme sunnuntaipäivällisellä puolisoni ja 8 - 14 vuotiaiden lasten kanssa. Lapsista nuorimmat tilasivat lasten listalta. Vanhimmat jaksoivat isot, aikuisten annokset. Sopivaa valikoimaa olisi ollut molemmissa. Listoja tutkittiin silti hartaudella.
Alkuun ravintola tarjoilee pienen salaatin talon omalla, maistuvalla kastikkeella, sekä runsaassa oliiviöljyssä paistetulla leivällä.
Pääruoaksi nautin San Pellegrinoa ja pinaattista katkarapurisottoa. Ei ehkä kaikkein onnistunein valinta, mutta kuitenkin hyvää.
Hyvästä ruoasta huolimatta parasta ravintolassa on persoonallisen henkilökunnan luoma hyvä tunnelma. Antavat toki ruokarauhan, mutta jaksavat ottaa kontaktia lapsiin ja huolehtivat kaikkien viihtymisestä.
Jälkkärijätskeistä ei ole kuvaa. Ne kuitenkin olivat Mamma Marian omaa tuotantoa ja hyviä.
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
Rainbow keitto
Olen kirjoittanut kesällä paljon meidän luomuviljelystä, sekä lähiruoasta. Kesän sato on jo syöty, joten kaupassakäynti on ruoanlaiton edellytys. Minun kokemuksen mukaan juurekset löytyy tähän aikaan vuodesta laadukkaampina pakastealtaasta, kuin kauppojen vihannesosaston nurkasta.
Kalakeittoa teki mieli. Vasta kokatessa huomasin, että tästähän tulee varsinainen S - ryhmän halpamerkin, Rainbow - kokeilu. Sekä keittojuurekset, katkaravut, että seikuutiot ovat kaikki samaa tuotemerkkiä. Myös keittoperunat ja todennäköisesti myös sipulit on samasta kaupasta.
Liemeen lisäsin pari Afro Aasian marketin katkarapuliemikuutiota, ja pari tavallista kalaliemikuutiota. Mausteina luomuvoita, sesamöljyä, valkopippuria ja paljon kuivattua tilliä, sekä valkosipulijauhetta.
Ei tämä kesän vastakalastetuista järvikaloista tehdylle sopalle pärjää. Kuitenkin Rainbow keitto on pienellä vaivalla parempaa, kuin lähialueen lounasravintoloiden keitot.
Kalakeittoa teki mieli. Vasta kokatessa huomasin, että tästähän tulee varsinainen S - ryhmän halpamerkin, Rainbow - kokeilu. Sekä keittojuurekset, katkaravut, että seikuutiot ovat kaikki samaa tuotemerkkiä. Myös keittoperunat ja todennäköisesti myös sipulit on samasta kaupasta.
Liemeen lisäsin pari Afro Aasian marketin katkarapuliemikuutiota, ja pari tavallista kalaliemikuutiota. Mausteina luomuvoita, sesamöljyä, valkopippuria ja paljon kuivattua tilliä, sekä valkosipulijauhetta.
Ei tämä kesän vastakalastetuista järvikaloista tehdylle sopalle pärjää. Kuitenkin Rainbow keitto on pienellä vaivalla parempaa, kuin lähialueen lounasravintoloiden keitot.
maanantai 16. tammikuuta 2017
Ulkoilua, sämpylöitä, nakkisoppaa ja jälkkäriä
Säät Lahdessa ovat olleet erinomaiset kaikenlaiseen ulkoliikuntaan. Suurperheessä löytyi toimijoita patikointiin, hiihtoon, mäenlaskuun ja luisteluun - ainakin.
Ulkoilupäivinä päivälliseksi sopii lämmin keitto ja uunituoreet sämpylät.
Vaikka mitään ohjeita en blogissani jaa, niin kaksi hyvää niksi sämpylöiden leipomiseen on: Suomalaisen miehen saa syömään salaa kasviksia, kun taikinaan raastaa ihan reilusti porkkanaa. Ei ainakaan haittaa sämpylän makua. Toinen vinkki on taikinan tekeminen paistamista edeltävänä päivänä. Kiireinen ihminen ei muuten ehdi odottamaan nousemista tarpeeksi.
Kun kerran besserwisser päivitystä teen, niin kaksi niksiä myös nakkisoppaan. Kannattaa valita kunnon nakit, halvimpien nakin kaltaisten valmisteiden sijaan. Maussa on eroja. Toinen niksi on sesam - öljy, joka eksoottisuudestaan huolimatta sopii erinomaisesti myös perinteisiin suomalaisiin soppiin.
Jälkkärikakun resepti on mukaillen kopioitu yksikätisen keittokirjasta. Päällä olevat cashew - pähkinät on puolestaan varastettu vanhimman poikani herkkukaapista. Tunnustin tosin rikoksen ja yksi extra - pala riitti kuulemma synnin sovitukseksi.
Ulkoilupäivinä päivälliseksi sopii lämmin keitto ja uunituoreet sämpylät.
Vaikka mitään ohjeita en blogissani jaa, niin kaksi hyvää niksi sämpylöiden leipomiseen on: Suomalaisen miehen saa syömään salaa kasviksia, kun taikinaan raastaa ihan reilusti porkkanaa. Ei ainakaan haittaa sämpylän makua. Toinen vinkki on taikinan tekeminen paistamista edeltävänä päivänä. Kiireinen ihminen ei muuten ehdi odottamaan nousemista tarpeeksi.
Kun kerran besserwisser päivitystä teen, niin kaksi niksiä myös nakkisoppaan. Kannattaa valita kunnon nakit, halvimpien nakin kaltaisten valmisteiden sijaan. Maussa on eroja. Toinen niksi on sesam - öljy, joka eksoottisuudestaan huolimatta sopii erinomaisesti myös perinteisiin suomalaisiin soppiin.
Jälkkärikakun resepti on mukaillen kopioitu yksikätisen keittokirjasta. Päällä olevat cashew - pähkinät on puolestaan varastettu vanhimman poikani herkkukaapista. Tunnustin tosin rikoksen ja yksi extra - pala riitti kuulemma synnin sovitukseksi.
torstai 12. tammikuuta 2017
Mangosalaattia ja tuhti pihvi
Mangot ovat kohtalaisen hyviä tähän aikaan vuodesta. Ne sopivat moneen. Ainakin salsaksi meksikolaista ryydittämään, tai tuorepuristettuihin mehuihin. Myös salaattiin ne tuovat raikkautta, kunhan koko salaatin syö samana päivänä. Säilyvyys paloiteltuna ei ole mangon paras ominaisuus
Salaatinvalmistus toteutettiin mahdollisimman helpolla. Muina lisäkkein on Lidl antipastirasiasta salaattiin kaadettuna salaattijuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja.
Pihvi on kotimaista härkää K- Marketista. Kastike jugurttiin sekoitettu pippurikastike
Pihvi on kotimaista härkää K- Marketista. Kastike jugurttiin sekoitettu pippurikastike
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)