Lahdentien ja kehäkolmosen risteyksessä lounassuunnitelmaksi pulpahti Ikean lihapullat noin niinkuin elämysmatkailuna. Elämyksellinen jono tuli bongatuksi. Jostakin syystä puolet pääkaupunkiseudun lapsiperheistä oli juuri tuolloin paikalla ja arvioitu jonotusaika olisi ollut kolmevarttia tiskillä ja hieman vähemmän lisää, jotta istumapaikka olisi löytynyt. Siis ei sinne.
Huoltoasemaruokailut olivat päiväni kohokohtia 80 - luvulla nuorena matkatöitä tekevänä kesäduunarina. Sittemmin maku on muuttunut ja huoltoasemilla ateriointiväli on venynyt vuorokaudesta puoleksi vuodeksi.
Lähtöessämme kehätieltä kohti Tamperetta ainoa hyvässä lähimuistissa oleva paikka oli Linnatuuli, joka ei isona paikkana houkutellut. Siksi päätimme pysähtyä heti Keimolanporttiin. No iso tämäkin oli, joten valintaperuste oli lähinnä vanua.
Lounaspöytä oli onneksi tarjolla vielä kellon osoittaessa kolmea. 6+ ruokaa odottaneelle 8+ tasoinen noutopöytä oli positiivinen yllätys. Tarjolla oli pitkään haudutettua porsaanlihaa, einesbarbequekastikkeessa lilliviä lihapullia ja muusia. Valinnan ulkopuolelle ja uunikala ja tumma riisi.
Lounaspöydässä käy päivittäin todennäköisesti paljon ihmisiä. Siksi ruokahuollon täytynee olla suurtalouskeittiömäistä. Sellaisessa luokassa ruuan maku oli jopa mainio ja valikoima vähintään riittävä.
Ei tästä minun kantapaikkaa tule, mutta joskun sopivalla hetkellä menen tuonne kyllä todennäköisesti uudelleen. Huoltamoruokailiudeni tahdilla siihen tosin mennee pidempään, kuin paikka ansaitsisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti