Normaalia kiirettömämpi arki-ilta. Kaupungille voisi lähteä syömään. Se veisi kuitenkin paljon rajallista aikaa. Lisäksi pitäisi laittautua. Kotona laadukkaammankin illallisen voi syödä omaan ulkoasuun panostamatta. Kyllä omallekin ruokapöydälle saa kynttilän palamaan.
Jotakin juhlavaa olisi kiva laittaa - mielellään käymättä kaupassa. Etanoita meillä löytyy kuivakaapista aina. Päälle kuorrute aurajuustosta, sipulista, valkosipulista ja cheddarista. Cheddar olisi ollut hyvä korvata jollakin muulla. Tätä kaapissa kuitenkin oli.
Hieman taiteellinen kuvakulma johtui etanapurkin sisällöstä. Luvatuista 24 etanasta 4 oli leikkautunut inventaarion jälkeen purkista ulos. Vajaa etanapannu kokonaisena ei puolestaan ollut kuvauksellinen.
Pääruoaksi oli toinen purkkiruoka. Nizzan sukulaisen vakiotuonti meillä vieraillessa. Purkki tai pari omaan rasvaan säilöttyä ankkaa, hienommin siis purkin kyljestä luntaten Confit de Canard.
Ankka itse on hieman ylikypsää, mutta pysyy lämmittämisen ajan kasassa, kunhan käsittelee hellävaroen. Lisäkkeeksi piti ensin keittää perunoita ja jäähtymisen jälkeen uppopaistaa ne ankan säilöntään varatussa rasvassa. Ei kovin laihduttavaa, mutta maku kompensoi.
Jälkiruokasuunnitelmia oli, mutta tuhti pääruoka teki jo riittävän kylläiseksi. Shampanjahyydyke jäi siis seuraavaan kertaan. Se tosin olisi tullut tehdyksi joka tapauksessa ihan vaan kuohuviinistä -ja vieläpä Virosta tuodusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti